InfoAkselin etusivulle Muistot HaveriRautaKultaIhmisetNykypäivä
TYÖOLOT 1800-LUVULLA | TYÖOLOT 1900-LUVULLA | ASUMINEN | VAPAA-AIKA | ERIK AMINOFF

Työolot kaivoksella 1800-luvulla

Haverin rautakaivoksen toiminnallinen huippukausi ajoittui 1850-luvulle, jolloin kaivoksessa työskenteli parikymmentä miestä. Louhintaa johtivat Ruotsista tuotetut ammattilaiset ja työntekijöiksi palkattiin paikallista väkeä.

Työtä tehtiin aamu viidestä ilta kahdeksaan. Päivän aloitti aamulla porukka, jonka tehtävänä oli nostaa louhokseen yön aikana kertynyt vesi. Sen jälkeen saapuivat varsinaiset louhijat. Työ oli käsityötä, raskasta ja vaarallistakin varsinkin kun suojavarusteita ei vielä tunnettu. Louhinta suoritettiin pystysuoraan kallion sisään pääosin taivasalla, sillä vain suurin Haverin avolouhoksista "Kaikuva kruuna" oli katettu. Kaivosmiehen päiväpalkka oli 80 penniä, mikä oli parempi kuin maatalousväestön tienesti.

Louhitun kiven nostosta ja kuljetuksista vastasivat yksityiset hevosmiehet. Louhittu kivi ja vesi nostettiin ylös metallivahvisteisella puupuntulla hevoskierron avulla. Kelpaava kivi lastattiin kesäisin hevosen kärryyn ja talvella rekeen. Sitten suunnattiin kohti Tamperetta. Tampereelle kuljettiin eri reittejä eri vuodenaikoina ja edestakaista matkaa kertyi noin 90 km.

Työläisiä varten oli kaivokselle rakennettu kuusi asuinrakennusta, joissa kussakin asui useampi perhe. Lisäksi Haverissa oli yhteinen ruokalarakennus. Ruotsista tuotetulla väellä oli omat "herrojen huoneet", jotka sijaitsivat "ruottalaisten puolella".