InfoAkselin etusivulle Muistot HaveriRautaKultaIhmisetNykypäivä
TYÖOLOT 1800-LUVULLA | TYÖOLOT 1900-LUVULLA | ASUMINEN | VAPAA-AIKA | ERIK AMINOFF

Vapaa-ajanviettoa kaivoskylässä

Haveri eleli omaa elämäänsä vuorotyön rytmissä. Työvuorojen välillä ja sunnuntaisin oli vapaata ja silloin vietettiin aikaa perheen, ystävien ja harrastusten parissa. Haverilaiset tulivat keskenään hyvin toimeen, jolloin vapaa-ajanviettokin yhteisissä riennoissa oli vilkasta.

Pilkkikisajoukkue

Luontoon liittyvät harrastukset olivat tärkeitä. Kyrösjärvi antoi loistavat kalastusmahdollisuudet ja muiden muassa kaivoksen johtaja Erik Aminoff oli innokas kalamies. Kalaa narrattiin myös kilpaa ja Haverin pilkkijoukkue teki menestyksekkäitä kilpailumatkoja lähiseudulle. Monet olivat innokkaita metsästäjiä.

Urheilu oli merkittävässä asemassa ja sitä harrastettiin puulaakitasolta kansallisiin kilpailuihin saakka. Yleisurheilu oli suosittua, mutta myös joukkuelajeja harrastettiin. Palloa potkittiin ja oli kaivosyhtiön puolesta alueelle rakennettu lentopallokenttäkin.

Haverissa on erinomainen uimaranta, joka tarjosi kesäisin huvitusta koko perheelle. Järvelle tehtiin veneretkiä ja ranta tarjosi ihastuttavat puitteet juhannusjuhlille. Illalla veteen kuvastui komea kokko ja tanssin pyörteissä karkeloitiin rannalle rakennetulla lavalla. Juhlissa myös kilpailtiin ja kuninkuuslajissa tietysti porattiin käsivoimin reikiä kiveen.

Poikatalolla katsotaan televisiota

Talvella työläiset juhlivat "Poikatalossa", jonne hankittiin 1950-luvulla Haverin ensimmäinen televisio. Johtoportaan juhlapaikkana oli tyylikäs Kerhola, jonka elegantti sisustus antoi oivan perustan hilpeälle menolle.

Suhteita vankistava kyläily kuului kiinteästi haverilaisten sosiaaliseen elämään. Merkkipäivinä ja juhlapyhinä käytiin tervehdyskäynneillä ja naapurissa kahvilla "ihan muuten vaan". Kaivoksen johtajan tilavalle asunnolle saatettiin mennä vierailulle isommallakin joukolla ja muitten luokse sen mukaan miten tilat antoivat myöden.

Nuorisoa 1950-luvulla

Polkupyörät ja 1950-luvulla kasvanut autokanta kuljetti kaivoskylän asukkaita tanssilavoille ja talvisin seurojen taloille. Rentoutumiseen käytettiin kansallisen tavan mukaan väkeviä, joita piti hakea Tampereelta asti. Toki sahtia löytyi omastakin takaa ja yhtiön laboratorio saattoi tarjota tisleitä kun juhlimiseen yhtiön puolesta tuli tarve. Viihde oli kuitenkin työn raskauden ja vaarallisuuden takia ajoitettava sopiviin aikoihin, eikä juhlinnan takia työtehtäviään laiminlyövää katseltu suopein silmin.