InfoAkselin etusivulle Muistot HaveriRautaKultaIhmisetNykypäivä
KAIVOS 1935 - 1960 | KIVESTÄ KULTAA

Haverin kaivoksen historiaa 1935-1960

Oy Vuoksenniska Ab aloitti Haverissa malmitutkimukset vuonna 1935. Raaka-aineeksi tarvittiin rautamalmia, sillä Vuoksenniska oli rakentanut Imatralle rautatehtaan ja suunnitteli masuunin rakentamista Turkuun. Vuorineuvos Bernt Grönblom hankki itselleen Haverin malmiesiintymän kaivosoikeudet ja tutkimukset voitiin aloittaa.

Heti alkuun todettiin, että malmin rautapitoisuus ei ole riittävä kaivostoimintaa ajatellen. Malmissa oli kuitenkin kuparia ja kiisupitoisten osien havaittiin sisältävän kultaa ja hopeaa. Rautamalmin haitat muuttuivatkin uuden kaivostoiminnan edellytyksiksi.

Haverin kaivos

Kaivostoiminnan johtoon kutsuttiin 60 -vuotias vapaaherra Erik Aminoff, jolla oli takanaan pitkä kansainvälinen kaivosura. Sodasta johtuen kansainvälinen yhteistoiminta oli mahdotonta, joten Haverin kaivos luotiin pääosin kotimaisin voimin.

Talvisota syttyi 1939 juuri kun kaivoksen rakentaminen alkoi. Sodan melskeessä Haveriin rakennettiin asunnot noin 50:lle perheelle sekä asuntola poikamiehille. Kaivosmäelle kohosi toistakymmentä tuotantoon liittyvää rakennusta. Haverin kaivoksen rikastamo käynnistyi 3.3.1942 ja toiminta alkoi.

Haverin kaivos


Rakennusvaiheessa kaivoksella työskenteli noin 200 henkilöä ja myöhemmin toiminnan alettua työläisten määrä oli noin 150 henkilöä. Sotavuosina oli työtekijöistä kova pula ja niinpä Haveriinkin tuotiin kolmisenkymmentä sotavankia Kihniön Vankileiriltä.

Vuoteen 1948 asti Haverissa metalli jalostettiin raakarikasteeksi, joka lopullisesti jalostettiin Outokummun Harjavallan sulatolla. Kun Outokumpu ei halunnut jatkaa yhteistyötä päätti Oy Vuoksenniska Ab rakentaa Haveriin rikastamon, jossa kulta saatettiin jalostaa loppuun saakka. Uusi rikastamo ja sen mukana vanha rikastuslaitos paloivat 11.7.1949. Uusi rikastamo ja syanidointilaitos valmistuivat keväällä 1950. Rikastamon syöttö oli 115 000-120 000 tonnia. Kultaa siitä saatiin vuodessa noin 300 kg ja se lähti Haverista 99,99% jalokultaharkkoina. Hopeaa tuli suunnilleen sama määrä kuin kultaa ja kuparia saatiin 20-prosenttisena rikasteena 250-300 tonnia vuodessa.

Vuonna 1957 tehtiin päätös toiminnan lopettamisesta Haverissa ja vuoden 1960 lopussa kaivos suljettiin. Syitä lopettamiseen oli monia. Kaivos olisi ollut suurien uudistusten edessä sekä tekniikan että työturvallisuuden kohdalla. Oy Vuoksenniska Ab oli kuitenkin aloittanut rautakaivostoiminnan Tammisaaren Jussarössä eikä sillä ollut mahdollisuuksia uusiin investointeihin Haverissa. Lisäksi rikkaimmat malmiot Haverisssa oli käytetty ja kun kullan hinta maailmanmarkkinoilla laski voimakkaasti ei toiminnan jatkamista nähty mielekkäänä.