InfoAkselin etusivulle Muistot HaveriRautaKultaIhmisetNykypäivä
MATKAILUKOHDE JA MUSEOALUE

Haverista matkailukohde ja museoalue

Kaivostorni ja -tupa vuonna 2002

Pitkä historia ja suurelta osin säilynyt kultakaivoskylä tekevät Haverista ainutkertaisen maamme oloissa. Siksi se tulee ehdottomasti säilyttää ja saattaa arvoiseensa kuntoon. Parhaillaan Haverin kaivos elääkin uutta nousukautta, sillä sitä kunnostetaan matkailu-, virkistys ja asuinalueeksi.

Haveria pyrittiin hyödyntämään uudella tavalla heti kaivostoiminnan loputtua. Kaivoksen sulkemisen jälkeen alue siirtyi kunnan omistukseen. Aluksi siellä toimi kurssikeskus ja jätemaa-alueella oli pienlentokenttä. Kaivoksen johtajan asunto kunnostettiin ravintolaksi ja vedellä täyttynyt avolouhos oli suosittu urheilusukelluskohde.

Vuonna 1981 Viljakkalan kunta järjesti ideakilpailun kunnan elinkeinotoimintojen kehittämiseksi. Kilpailun voitti ehdotus, jonka mukaan Haveri muutettaisiin matkailukohteeksi. Alueelle rakennettiin hirsihuviloita ja vesiliukumäki. Kaivostorni toimi näköalapaikkana ja kaivostuvassa sijaitsi kaivosmuseo. Kaivoskylään oli suunnitteilla 1980-luvun tapaan vauhdikkaita vetonauloja, mutta lomakylä teki konkurssin.

Vuonna 1997 alueen matkailun kehittämistä alettiin tutkia uudelleen. Suunnitteluhankkeen jälkeen vuonna 1999 aloitettiin Haverin kehittämisprojekti, jonka päämääränä on kehittää alueen matkailullisia toimintoja, hoitaa ympäristöä ja kunnostaa kaivostoiminnan aikaiset tuotanto-, asuin-, ulko- ja tuotantorakennukset ja ottaa ne uudelleen asuin-, yritys- ja museokäyttöön.

Yrityskäyttöön kunnostettu virkamiestalo

Kehittämishanke toteutetaan TE-keskuksen tuella. Omarahoitusosuudesta vastaa Viljakkalan kunta ja Viljakkalan Haveri ry. Yhdistys vastaa myös töiden käytännön toteutuksesta. Hanke on työllistämisprojekti, jossa tarjotaan työllistämisen lisäksi syrjäytyneille mahdollisuutta palata kuntoutuksen kautta takaisin työelämään. Kuntoutusta tehdään yhteistyössä Viljakkalan seurakunnan kanssa. Projektissa on kaksi vakinaista työntekijää: projektipäällikkö ja rakennusrestauroija. Työntekijöitä on keskimäärin 15. Heistä noin puolet on työllistettyjä.