Info Akselin etusivulle MuistotMänttä
TervetuloaTyöSerlachiusten valtakuntaSuuria hetkiä
TYÖN PARISSA | YHTYMÄN PERHEKUULUMISIA | MÄNTÄN PATRUUNAT
 Metsä
Tehdas
Konttori
Laboratorio
Myynti
Työ metsissä 1  2

G.A. Serlachiuksen vasta perustamalle puuhiomolle puu ostettiin lähialueen talollisilta. Kun paperitehdas käynnistyi 1881, puun tarve kasvoi huomattavasti ja hankinta-alueet laajenivat Pohjois-Keuruulle asti. Samalla G.A. Serlachius osti vähitellen kaikki Mäntän vanhat maatilat ja kasvatti näin tehtaan omien metsien pinta-alaa.

Tukkipuun sahausta

1900-luvun alussa yhtiön puunhankinta järjestettiin uudelleen. Mäntän lähistöltä ostettiin kymmeniä metsätiloja ja oma metsänhoitaja palkattiin 1908. Yhtiön metsäosasto syntyi, kun aiemmin erillisiä metsien hoitoon ja puutavaran ostoon erikoistuneita osastoja yhdistettiin 1919. Puunhankinta laajeni noin kahdensadan kilometrin päähän Mäntän tehtaista. Metsien hoitoon alettiin kiinnittää erityistä huomiota.

Sotien jälkeen yhtiön puunhankinta joutui vaikeuksiin, kun maata ja metsiä oli luovutettava siirtoväelle. 1960- ja 1970-luvuilla Suomen metsäteollisuuden parissa oltiin jo huolissaan puun riittämisestä. Yksi ratkaisu olivat yhteiset puunhankintayhtiöt. G.A. Serlachius Oy perusti 1972 Nokian kanssa tätä tarkoitusta varten Puulaaki Oy:n.

Emil Koskinen Havun kämpän varastolla

Metsätyö on Mäntässä kuten muuallakin Suomessa jatkuvasti modernisoitunut ja koneellistunut. G.A. Serlachiuksen aikana puu kaadettiin hakkuukirveellä ja vedettiin hevosilla uittoreittien luo. 1900-luvun alussa justeeri korvasi kirveen, 1920-luvulla sen rinnalle saatiin pokasaha. 40-luvulla tulivat tehdasvalmisteiset kaarisahat ja yhden miehen justeerit eli "pukkurit". 1950-luvun innovaatio oli moottorisaha. Hevoset katosivat traktoreiden ja kuorma-autojen tieltä 1960-luvulla, jolloin myös uitto oli loppumassa auto- ja junakuljetusten yleistyessä. Monitoimikoneet tulivat Mäntän metsiin 1970-luvulla.


 Lisää kuvia
G.A. SERLACHIUS