Info Akselin etusivulle MuistotNokia
NokianvirtaYhteisöTuotteetTehtailijat
KOSKI | PAPERITEHDAS| KUMITEHDAS

Paperitehdas

Vuori-insinööri Knut Fredrik Idestam (1838-1916) rakennutti 1868 Emäkosken pohjoisrannalle puuhiomon, joka 1871 sai osakeyhtiömuodon myötä nimekseen Nokia Aktiebolag. Idestam oli jo muutamaa vuotta aiemmin perustanut Tampereelle puuhiomon. Sen laajennusmahdollisuudet kävivät hyvin nopeasti vähäisiksi, joten hän haki uudelle tehtaalleen sopivamman paikan 15 kilometrin päästä Pirkkalan pitäjästä, Nokialta.

Miltei ensi töikseen uusi yhtiö osti Nokian kartanon ja Jyränmaan rälssitilan. Kartanon tuotannosta tuli alkuvaiheessa keskeinen tekijä koko tehdasyhteisön ruokataloudessa ja puutavaran tarpeessa. Tehtaan tulo paikkakunnalle oli aiheuttanut paikallisessa väestössä epäluuloa, eikä tehtaan väki saanut aluksi ostaa taloista maitoa. Hankinta mahdollisti myös maankäytön vapaata suunnittelua sekä Nokianvirran pohjois- että etelärannalla. Virkailijoille ja työntekijöille voitiin alkaa rakentaa asuntoja.

Hiomon pääkonttori sijaitsi aluksi Tampereella, mutta siirrettiin monien yhteydenpito-ongelmien vuoksi Helsinkiin Idestamin perheenkin muuttaessa sinne. Tampereen pahvitehdas myytiin vuonna 1877 samaan aikaan, kun Nokialla oli käynnissä monia rakennustoimia. Idestam päätti siirtää pääkonttorin tehtaan yhteyteen ja muutti itse asumaan Nokian kartanon vastavalmistuneeseen päärakennukseen.

Vastavalmistunut Pitäjänsilta. Taustalla paperitehtaan rakennuksia.

Tehtaan toimintaa helpotti se, että rautatie Hämeenlinnasta Tampereelle valmistui 1875 ja parinkymmenen vuoden päästä Porin rata toi rautatien enää kilometrin päähän tehtaasta. Yhtiön konttoriin perustettiin maan ensimmäinen lennätinsivuasema 1877. Idestam järjesti myös alkeellisen puhelinyhteyden kartanossa sijainneen työhuoneensa ja konttorin välille. Sähkövalo saatiin tehdaslaitoksiin vuonna 1890. Seuraavana vuonna vedettiin puhelinjohto tehtaalta Tampereelle. Kun Idestamin johdolla valmistui vielä rautainen pitäjänsilta kosken yli vuonna 1893, oli liikenneyhteyksiä ja teollisuuden edellytyksiä parannettu monella tavoin.

Puuhiomoon lisättiin paperitehdas 1880 ja kuutisen vuotta myöhemmin sitä seurasi Suomen toinen sulfiittiselluloosatehdas. Vuosisadan vaihteessa tehdasalueelle alettiin rakentaa omaa voimalaitosta, joka osaltaan houkutteli paikkakunnalle mm. Suomen Gummitehdas Oy:n. Tuolloin yhtiö valmisti pääasiassa puuhioketta, selluloosaa, pahvia ja paperia. 15 vuodessa tehdas kasvoi niin merkittäväksi paperin tuottajaksi, että puhuttiin Nokian kasvavan kuin hyvän emännän taikinan.

Paperitehtaan rakennuksia 1950-luvulla

Vuonna 1928 Nokian paperitehdas aloitti saniteettikäyttöön tarkoitettujen silkkipaperiarkkien valmistuksen MG-paperista. Moni muistaa vielä silkkisen toilettipaperin, jota sai ostaa arkkipakkauksina ja myöhemmin rullissa. 1940-luvun lopun ja ensimmäisen kreppijalostuslinja avaamisen 1962 välillä yhtiö perusti uuden sahan, siirsi paperitehtaan Jyränmaalle, perusti uuden puuhiomon sekä uuden selluloosatehtaan. Kolmisen vuotta myöhemmin (1965) käynnistettiin ensimmäinen pehmopaperikone.

1966 toteutettiin suuri Nokia-fuusio, jossa myös kaikki Nokialla toimineet paperi- ja kumiteollisuuslaitokset yhdistettiin Nokia-nimen alle. Vuonna 1985 lopetettiin sellunkeitto ja perustettiin siistauslaitos. 1987 - 1992 yhtiö valmisti myös kattaustarvikkeisiin kuuluvia kynttilöitä.

1989 Nokian tuotantolaitoksia yhtiöitettiin, ja paperitehtaan nimeksi tuli Nokian Paperi Oy. Nykyisin paperitehdas on osa maailman suurinta paperialan yritystä, nimeltään Georgia-Pacific Finland Oy ja erikoistunut juuri pehmopaperituotantoon.