Info Akselin etusivulle MuistotTampere
TammerkoskiTyö ja tuotteetTyöntekijätOmistajat
PATRUUNOITA
 Wasastjerna
ja Törngren
Verkatehtaan miehet
Idestam
Edvard von
Nottbeckin passi


Wasastjerna ja Törngren1    2    3   Gustaf August Wasastjerna

Tammerkosken yläjuoksu kuului Hatanpään kartanolle. Siellä sijaitsivat mylly ja pieni saha, vaikka vesivoimaa olisi riittänyt paljon enempään. Laamanni Nils Johan Idman, Hatanpään herra, oli pohtinut rautasulaton rakentamista mailleen. Hän sai kumppaneikseen Taalintehtaan omistajan senaattori Carl August Ramsayn ja vuorimestari Gustaf Idestamin. Toimilupa saatiin 1840 ja neljä vuotta myöhemmin tuotanto alkoi.

Mutta Viljakkalan Haverin kaivoksesta louhittu malmi oli heikkolaatuista ja sen jalostaminen kävi pian kannattamattomaksi. Kun Idman luopui hankkeesta ja Idestam kuoli, Ramsay jäi yksin. Mikä nyt neuvoksi?

Uusi omistaja löytyi. Hän oli Östermyran eli Seinäjoen ruukin nuori isäntä Gustaf August Wasastjerna (1823-1905), yksi Suomen varakkaimmista miehistä. Wasastjernalla oli myös voimakas halu laajentaa masunnin toimialaa. Hän toivoi yritykseltään suuria, sillä appi senaattori Andreas Donner oli uskonut hänelle tärkeän tiedon. Suomeen oltiin perustamassa ensimmäistä rautatietä. Monia uudenlaisia konepajatuotteita tarvittaisiin. Siispä Wasastjerna osti masunnin ja Idmanin perikunnalta vanhan sahan ja vuokrasi laajan maa-alueen sen ympäriltä.

Östermyran portailla

Konepajaoikeudet saatiin Vapun päivänä 1857. Tuotevalikoimaan kuului koneita, koneenosia ja rautavalutavaroita. Mutta Wasastjernalla oli mahtava ajatus. Hän halusi rakentaa höyrylaivoja ja vei tahtonsa perille huolimatta siitä, että koko maassa ei alasta tiedetty juuri mitään. Jo perustamisvuonna valmistui siipirataslaiva Ahti Näsijärven liikenteeseen ja seuraavana vuonna Laukko Pyhäjärvelle.

 1    2    3  
Tampereen museot/Vapriikki